MISTÄ PIINOISTA VAPAUTEEN?

Uusi kirjani käsittelee vapautumista, taakoista ja tuskista irrottautumista, aidoksi omaksi itsekseni muuttumista.  Se käsittelee oman itsen kirkastamista, sielun rauhan vahvistamista ja hengen sekä luonnon voimien yhteyteen liittymistä.

©Alkimia Kustannus 2020

Ihmisen kehossa on satoja akupunktiopisteitä, elämän voiman keskittymiskohtia, kuin tiivistymiä, joilla on erilaisia funktioita. Nämä funktiot määritellään akupunktiopisteiden nimillä.  Pisteen nimi on olennaisen tärkeä hoitamisessa ja hoitontention suuntaamisessa, korostivat kirjani vahvoina lähteinä Rani  Ayal, Debra Kaatz ja José Luis Padilla Corral. Nimessä on kuvattuna pisteen voima, sen energian värähtelyn taso. Tämän vuoksi olen kirjassani yhä uudelleen nimennyt pisteet niiden kiinankielisen ja suomennetun nimen mukaan sen lisäksi, että kerron tietenkin niiden koodit, esimerkiksi Ling Dao, 4 Sy, Hengen Tie, joka yhdistää tietoon ja muistoon siitä, kuka olen ja miksi elän. Nimet ovat tärkeitä, koska sana luo. Sana värähtelee, se resonoi, se vaikuttaa.  Jos kutsun sinua ”kulta”-nimityksellä tai ”hei, sinä neljäs jonossa” on sanalla aivan eri vaikutus.

Samalla lailla kun akupunktiopisteiden nimet tai kunkin oma henkilökohtainen kutsumanimi on tärkeä, on kirjan nimellä tietenkin suuri merkitys.  Miksi PIINOISTA VAPAUTEEN? Mitä ihmeen piinoja meillä voisi olla? Miksi olettaa, että olemme niissä kiinni? Miksi ihmeessä tällainen uskonnolliseen kalskahtava nimi kirjalle?

Kirjan nimi nousi esille, kun tutkin yhtä vanhaa tuskien hoitomuotoa kiinalaisessa lääketieteessä. Löysin nimittäin Aavepisteet, Ghostpoints, joita espanjan kielellä kutsutaan nimellä Puntos Fantasma tai ”piinattujen sielujen hoitopisteet”. Kolumbialainen ystäväni ymmärsi heti tämän termin sanottuani mistä on kyse. Hänen kotimaassaan termi on kaikille tuttu. Jos ihminen ei kuollessaan osaa jatkaa matkaa eteenpäin maan päältä, hän jää kiinni piinaan ja tuskaan. Hän jää vaeltamaan tänne ja yrittää saada kontaktia ihmisiin tai jopa yrittää imeä heiltä voimaa. Hänen tiensä on jostain syystä jäänyt kesken, esimerkiksi äkillisen tai tapaturmaisen kuoleman vuoksi, joten hän ei ole ollut henkisesti valmistunut kuoleman transsiin. Hän, aavesielu, yrittää saada omat tehtävänsä sieluna toteutettuna, mutta se on vaikeaa ilman kehoa. Tämä onkin vanhan perinteen mukaan yksi Aavepisteiden hoitotaso, mutta ei aivan jokapäiväinen, onneksi, vastaanotoilla. Aaveen loisekseen saanut ihminen on kyllä piinattu, sen tunnistat kyllä, jos aiheeseen syvällisemmin tutustut. Silmät, sielun peilit, kertovat paljon.

Kun kuulin pisteistä ja syvemmin niiden funktioista mielessäni alkoi vilahdella vuosien aikana kohtaamani tuhannet hoidettavat. Jotkut  heistä olivat olleet todella piinattuja, levottomia, ahdistuneita sieluja. Heidän tuskansa oli käsin kosketeltava ja myönnän, välillä hyvin rankka kohdata. Näin oivalsin Aavepisteiden nimen toisen tason, sillä ei minusta pelkästään väkivaltaisesti kuolleet sielut elä tuskassa – heitäkin olen kohdannut – vaan myös monet meistä täällä.  Tämä oivallus laittoi minut pohtimaan elämää ja se loi kirjan, jossa kaipuuna on piinallisista tuskista vapautuminen ja astuminen aitoon olemiseen ja elämään.

Myönnän, että kirja on mainio käsikirja alan ammattilaisille, mutta en voinut jättää asiaa vain siihen. Minun oli pakko lisätä itsehoidon taso, erilaisten toimivien henkisten harjoitusten kuvaukset, akupunktiopisteiden painaltamisharjoitukset ja ennen kaikkea humanistinen, elämän ymmärrystä avartava taso. Minusta on olennaista, että jokainen voi tehdä ongelmilleen jotain, jos hän haluaa vapautua ja voimaantua.

Kaikkein piinallisimpien ja vaikeiden sairauksien takaa alkoi nousta tiettyjä yhteneviä piirteitä. Löytyi loppuun uupuneet suorittajat, jatkuvan stressin paineen alla uurastajat, omat unelmat unohtaneet, suvun tai ympäristön vaatimusten tottelijat. Piinoista löytyivät eksyneet, oman itsen unohtaneet, ilon kadottaneet ja katkeruuteen uponneet. Piina, aivan valtava, löytyi myös läheisriippuvaisten vankilasta sekä perheväkivallan helvetillisistä jäljistä. Piina löytyi naisten ja miesten tuskasta, joka syntyy seksuaalisten suoritusten vaatimuksista, vallan käytöstä ja manipulaatiosta. Ja sitten… olivat ne tuskaiset etsijät, henkisten kurssien ja kirjojen suurkuluttajat, opettajien kumartajat, innostuvat ja pettyvät. Henkinen kaipuukin voi olla tuskaisaa, jos tie on kovin kiemurainen. Näihin vaivoihin kaivoin Sairastuttavan elämäntavan lopettaminen -luvussa hoitoresepteistäni ymmärryksen tasoja ja vapautumiskeinoja.

Näistä omista havainnoistani ja kokemuksistani alkoi kirjan runko muodostua, varsinkin kun tutkimani aavepisteet alkoivat avautua jälleen uuteen tasoon. Eräs luennoitsija, Yair Maimon todisti psyyken aiheesta luennoidessaan vahvasti elämän traumoista. Vahingoitamme itsemämme tieten tahtoen tekemällä asioita, jotka erottavat meidät taivaallisesta kirkkaudesta. Emme ruoki henkeämme  ja sieluamme, vaan revimme ne rikki väkivallalla, valheella,  terrorilla, manipulaatiolla, pelkoa mässäilevillä elokuvilla jne. Pelkkä uutisten väkivaltaisten kuvien näkeminen erottaa meidät hyvyydestä, kauneudesta, jumalallisesta. Ne särkevät ihmisen.

Gui-sielun ideogrammi kuvaa eli aistiva sielua, edesmenneen sielua, tunteva sielua tai sisäistä haitallista vaikutusta. Kalligrafia: Haruka Terao, ©Alkimia Kustannus 2020

Maimon opetti useiden Aavepisteiden psyykkisiä tasoja ja kun aloin käyttää niitä systemaattisesti, aloin todella huomata niitä ”aaveita”, joita ihmisillä oli sisällä, itsellänikin! Vahvaan intentioon yhdistettynä alkoi jopa yhdellä hoitokerralla tapahtua selkeitä, konkreettisia vapautumisia emootioiden, tunteiden ja junnaavien ajatusten tasoilla.  Ikävät kokemukset seksissä, opettajan lausahdukset lauluäänestä, vanhemman ohjeistus, joka jäi kaikumaan takaraivoon, itsemurhan tehneen läheisen löytäminen, auto-onnettomuus, ikävät huomautukset vaikka gynegologin tuolissa: ”Kyllä sun nyt vaan pitää niitä jalkoja usemmin miehelle levittää, jos sinä niitä lapsia haluat”… Nämä piinaavat asiat, joihin jäämme kiinni ja joita emme saa irti mielestä, lihasmuistoista, sielusta. Ne ovat muistojen mörköjä, surun haamuja, kummittelevia mielikuvia aamuyön pitkinä valvottuina tunteina. Samoihin tasoihin, pakkomielteisiin mielen aaveisiin kuuluvat syömishimo, makean koukku, kahviriippuvuus, seksihimo, hamstraaminen, pakonomainen säästäminenkin tai siivoaminen. Et voi enää valita mitä teet, sillä olet koukussa.

Joten piinat, haavat, arvet ja koukut on hyvä havaita. Minun mielestäni ainakin! Niistä voi vapautua, monista ainakin. Tarvitaan toki myös hoidettavan tahtoa, taikaneuloja ei ole. Käsittelemättömät tunteet hidastavat kehomme voimien kiertoa, ne ovat kuin solmuja, joiden avauduttua meillä on käytössä enemmän voimaa ja voimme olla paremmin yhteydessä sekä itseemme, että koko elämän kokonaisuuteen.

Tyhjentyen ja kaikkeuteen yhdistyen. ©Alkimia Kustannus 2020

Kun suuret solmut on avattu on tarpeen nähdä, miten voisin pitää voimia jatkossa paremmin kunnollisesti toimimassa. Olenko oikeassa työpaikassa, parisuhteessa, paikassa elämässäni? Toteutanko sieluni kaipuuta tai kutsumusta? Olenko sovussa maani, ruoan, säätilojen kanssa? Osaanko pysähtyä ja hiljentyä kuuntelemaan sisintäni? Osaanko rauhoittaa ajatukseni ollakseni läsnä itselleni, ja ehkä toisillekin? Ruokinko henkeäni ja toisten henkiä hyveillä vai puutteilla ja paheillani? Saanko nauttia kehostani, kiehua ja kuplia ihanassa sensuaalissa seksuaalisuuden hyrinässä, joka on mielettömän upea voimavara, mutta niin usein väheksytty ja tiettyihin normeihin latistettu. Kiinalainen hoitoperinne liittää seksuaalisuuden toki lisääntymiseen, mutta sen voiman hyvä kierrättäminen ja siitä nauttiminen voi kuljettaa myös pitkäikäisyyteen ja jopa kuolemattomuuteen. Huh, uskallatko edes ajatella sitä? Minä uskalsin ja siitä kirjaan myös kirjoitin.

Entäs sielun hoito, mitä sen on? Minusta se on tuntevan sielun hoivaamista, solmujen tunnistamista ja avaamista, emootioiden reaktioiden ymmärtämistä ja tunteiden kirkastamista. Sielun hoito on myös lohduttamista, tukemista, ahdistuksen piinan poistoa tai ainakin tyynnytystä. Sielun hoito on myös yhdessä kulkemista, vierelle tarjoutumista, vaikka kuolinvuoteella tai itsemurhaa pohtivan vierellä.

Hengen hoito on monitasoinen asia. Näissä hoitotermeissä sanoisin sen tason avautuvan silloin kun tunteiden myllerrys on rauhoiuttunut, sielun syvien vesien myrskyt tyyntyneet. Silloin voimme saada paremmin yhteyden itseämme opastavaan – aivan jokaista meistä opastavaan- Henkeen ja elämän kirkkaaseen opastavaan voimaa.  Sielu tuntee ja Henki opastaa, voisi olla yksi yhteenveto asiasta. Erityisesti hengitysharjoituksissa tarjoan joitakin hengen tason kirkastamiseen itse käyttämiäni, tri Padillan opettamia menetelmiä. Mielen ja hengen rauhaan voi vaikuttaa itsekin.

Entäs mielen hoito? Mieli on laaja psykologinen käsite, joka tarkoittaa yhtä lailla järkeä ja ymmärrystä kuin myös henkistä olemusta, ihmisen luonnetta, tunteita kuin asioiden tarkoitusta ja merkitystä. Avaan kirjassani muutamia visioita elämän tarkoituksesta itämaisten viisaiden ja oman ymmärrykseni mukaan.

Myös oman paikan etsimiseen löytyi muistiinpanoistani ja muinaisten opetuksista monia apukeinoja. Yksi kirjan lukuni, Oman tien tunnustelu keskittyy juuri tähän. Toivon näiden ideoiden auttavan elämän erilaisten tasojen oivaltamisessa, suuren kokonaisuuden ymmärtämisessä. Näin elämälle voi tulla merkitystä, asiat saavat toisen näkökulman ja ehkä ponnistelu kohti piinoista vapautumista tulee näin hieman keveämmäksi. Näin minulle ainakin kävi.

Kirjani on – esilukijoideni mukaan – helppo ja sujuva lukea, myös henkilön, joka ei ole kiinalaisen lääketieteen ammattilainen. On kohtia, jossa liikun myyttien maailmassa, on kohtia, joissa vanhat viisaat kertovat näkemyksiään elämästä, kun referoin heidän teoksiaan suomennoksieni kautta. On ehkä myös kohtia, että saatat ajatella, että eihän tämä näin voi olla… mutta ehkäpä juuri ne ovat niitä, jotka ravisuttavat sinun mielesi kaltereita, sitä laatikkoa. jossa sinä olet sisällä. Voi myös olla, että niissä kohdissa kirjailija – minä – on päästänyt itsensä valloilleen, lähtenyt lohikäärmeenä mielikuvituksen lentoon tai marakattina vitsailemaan ja ”kaunopuheisesti” nälvimään meidän ihmisten elämistyyliä.

Minulle piina on erillisyyttä ja vapaus on yhteyttä.  Kirjan myötä löysin kymmeniä tuskia itsestäni ja tässä vaiheessa monet niistä ovat enää vain haaleita muistoja muinaisessa menneisyydessä.  Kirjan matkan jälkeen olen keveämpi niin fyysisesti kuin henkisesti ja olen spontaanimpi, hulvattomampi ja suorasukaisempi kuin koskaan ennen. Kirja kuvaa joitakin vapautumisen hetkiäni ja myös joitakin muita kohtaamiani tarinoita. Toivon esimerkkien tuovan sinulle lukija, toivoa, uskallusta ja rohkeutta.

Vapaus on yhteyttä elämään ja koko olemassaoloon.

Höyhtyä, Linnin: PIINOISTA VAPAUTEEN, mielen, sielun ja hengen hoitoa kiinalaisella lääketieteellä, ISBN 978-952-68292-2-7, Tallinn Raamatutrükikoja OÜ, Alkimia Kustannus 2020, 930 s.

Hinta 160 €